Namusillan Taifuuni

"Arttu"
s. 30.01.2005
k. 09.10.2017 kuolinsyy: pitkälle edennyt nivelrikko ja spondyloosi
Kasvattaja: Anu Knuutinen-Pöppönen, Oravasaari
Sukupuoli: uros
HD: A/A
ED: 0/0
Silmät: terveet

Tulokset:

Arttu Kennelliiton jalostustietokannassa

Artun sukutaulu
Cherrycombe Teal Of Lakedown GB FT CH Lakedown Sedge GB FT CH Birdbrook Arrow Of Craigfelin
Lakedown Lillibutt
Pwll-yr Reiw Mint GB FT CH Strad Benis
Graigfelin Kandy
Mandylike's Xotic Swinbrook Caddy GB FT CH Birdbrook Aston Of Bellever
GB FT CH Staindrop Lapwing
SE KVA NO KVA Mandylike's Jetty Jellybean Dusky Dipper Of Dornfarm
SE KVA Mandylike's Deamy-Cheerful

Arttu oli ensimmäinen oma koirani ja tärkein kaikista. Siitä harrastukseni alkoi ja kennelnimeni pohjautuu Artun viralliseen nimeen.

Arttu ei ollut helpoin koira kouluttaa. Erittäin itsevarma ja itsenäinen. Arttu oli luonteeltaan rauhallinen ja pitkähermoinen. Se otti tilan haltuun presensillään. Huomatessaan mahdollisen epäröintini koulutustilanteissa, Arttu päätti ratkaista tilanteet itse. Minun piti olla kokoajan ns. yksi askel edellä tai ongelmia syntyi. Artulla oli voimakas sukupuolivietti ja tämä tuotti haasteita, varsinkin arjessa, se ei tullut toimeen muiden kuin tuttujen urosten kanssa. Arttu oli iloinen ja elämänhaluinen koira, luonteikas.

Artulla oli voimakas halu löytää riistaa ja työskenteli sinnikkäästi loppuun asti. Metsästyskoirana se oli vertaansa vailla. Metsästystilanteissa sitä oli vaikea saada pois hausta. Haku oli Artun vahvin ominaisuus. Siltä ei jäänyt riista löytymättä. Markkeeraus oli toinen vahva osa-alue. Se pystyi muistamaan monta pudotuspaikkaa pitkän aikaa ja eteni alueelle nopeasti ja vaivattomasti saaden riistan ylös helposti. Arttu oli intohimoinen työskentelijä, siltä ei koskaan loppunut virta kesken. Ohjaustehtävät tuottivat meille haasteita, osittain kokemattomuudestani. Voittajaluokan ohjausmatkoissa minulla esiintyessä mahdollista epäröintia, Arttu ratkaisi tilanteen nopeasti omaksi edukseen. Se ei jäänyt kuuntelemaan mahdollisia ohjeitani. Jos en saanut alusta asti linjattua Arttua oikeaan suuntaan, niin jouduin ohjaamaan sitä paljon, tällöin tätä käytöstä esiintyi. Arttu työskenteli parhaimmillaan vedessä.

Yhteisen koeuramme huippuhetki oli vuonna 2010. Arttu osallistui ensimmäiseen nome-b voittajaluokan kokeeseen. Kokeesta saimme tulokseksi voi1 ja Pohjois- Hämeen kennelpiirin nome-b piirinmestari. Tämä koe sujui kuin unelma. Kokeessa koira työskenteli pelkästään vedessä, ensimmäiseen noutoon koira lähetettiin veneestä, jonka jälkeen se ei saanut palata veneeseen. Kyseinen koe oli kuin tehty Artulle. Muita ykköstuloksia voittajaluokasta emme saaneet. Haparointia oli ohjaustehtävissä, omasta syystäni. Arttu jäi eläkkeelle kahdeksan vuotiaana nivelrikon vuoksi. Artulle oli kehittynyt vasempaan kyynärpäähän pitkälle edennyt nivelrikko, joka ei ollut oireillut aiemmin. Valitettavasti treenamiseen jouduimme jättämään melkein kokonaan pois, mikä aiheutti Artussa harmia. Koko ikänsä työskennellyt koira jouduttiin jättämään sivuun hetkessä. Koitimme keksiä muita virikkeitä, mutta noutaminen oli sen elämänsuola. Helppoja tehtäviä tein sille välillä elämänsä loppuun asti.

Vanhemmiten mökkeily tuotti Artulle suurta iloa. Arttu vietti mökillä paljon aikaa vanhempieni kanssa, kesät kuluivat siellä monta viikkoa putkeen. Välillä piti muistuttaa, että saisinko koirani joskus kotiin, olisi vähän ikävä sitä.

Kaikki mitä Arttu teki, se teki intohimolla. Ei todellakaan ollut huomaamaton yksilö. Arttu opetti minulle paljon koirankoulutuksesta ja sen myötä tutustuin tämän lajin ihanaan maailmaan. Arttu on vaikea kuvailla sanoin, se piti nähdä ja kokea. Elämäni koira.

Valokuva galleria

© Maarit Tikkanen, ellei toisin mainita!
Webdesign & webmaster by Mia Kataja
All rights reserved